Tässä sitä nyt ollaan muuttolaatikoiden keskellä. TAAS. Kaikki ei siis menny ihan niin kuin piti, mutta koitellaan tässä silti etiäpäin puurtaa.
Koko päivän oon hypänny ympäri maailmaa hoitaen asioita asunnosta Kela-juttuihin. Tuntuu että lisää kaatuu vaan niskaan koko ajan. Mutta hei, eikö se sanonta mene just niin että pohjalta pääsee vaan ylöspäin!;) Sitä siis odotellessa.
Onhan tässä vaikka mitä mukavaakin ollu, tottakai! Koulu on toooosi kiva, tykkään tykkään tykkään! Meidän luokka on aivan mahtava, mistä tollanen upea ryhmähenki edes tulee? Opiskelut nyt ei vielä oo niin kunnolla alkanu, mutta vaikuttaa ihan mielenkiintosilta kuitenkin. Pientä stressiä ja jännitystä on vähän ilmassa, että miten noista kaikista selviää.
Keltaset haalarit on hankittu, kastajaiset vietetty ja kenkä kadotettu. Siinä kai tiivistelmä tuosta hauskanpidosta täällä Turun maalla?
Teatteriinkin olen hakeutunu. Teatterin kuoroon, jonka nimi on ”Päätön dekaani” (en kyllä tajua miten pääsin sinne tällä lauluäänellä...) ja improryhmään joka harjottelee kerran viikossa.
Ajattelin myös alottaa elämäntaparemontin. Urheilua, säännöllistä ruokailua ja riittävää lepoa. Lisäksi aion alkaa ahkeraksi opiskelijaksi^^ No joo tosta en mee ihan satatakuuseen.
Ei kai tässä muuta! Yritän päivittää tänne mahdollisimman useasti näitä kirjotuksia, mutta alkuhässäkän takia se on vaan ollu mahdotonta. Joten siis, tsemppiä muille ja itselleni, ensi viikko on uusi viikko!
P.s. Pakko lainata Epun biisiä ”Näinhän täällä käy”:
" Ja älä siitä huoli, näinhän täällä käy. Aurinkokin paistaa vaikkei sitä näy. Tuuli ajan mittaan pilvet valjastaa. Ikuisuuteen karkaavat tähdet paljastaa."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti