Minussa asuu pieni sisustaja

It`s done! Wuhuu mulla on oma kämppä^^ Sain vihdoinkin nukuttua yön kunnolla!

Ekaa kertaa täällä käviessäni ajattelin että MIKÄ LUUKKU TÄMÄ OIKEEN ON mutta nyt mun pienien taikatemppujen jälkeen tää on oikein mukava ja kotoisa paikka asua. Sain vihdoinkin sisustaa kämpän oman maun mukaan ja mun mielestä onnistuin siinä aika hyvin. Tavaraa on paljon ja kämppä on pieni mutta uskon tämän nyt toimivan...
Lisäks tunsin eilen itseni mieheksi. Kannoin raskaita laatikoita, tappelin johtojen kanssa ja kokosin sängyn ja hyllyn. Ja vielä onnistuin siinä:)

Yks ikkunankulma kaipaa vielä jotain värillistä verhoa (punanen tai keltanen olis täydellinen...) mutta sekin aikanaan. Kämppä on ihanan valoisa ja ikkunasta on kiva ja avara näköala. Mukavaa kun ulkoa ei näy pelkkää betoniviidakkoa vaan ihanan syksyinen värikäs luonto puineen ja lehtineen.

Puutoksiakin täällä toki on. Varasto on ihan kamala vinttibunkkeri. En kyllä kauan uskalla säilyttää pesukonettani siellä. Ovi on kyllä lukossa mutta monista oli lukko revitty irti... Että silleen. Keittiön lamppu ei toimi ja patterit pitää välillä meteliä. Pikkujuttuja!;)
Kämppä on niin hyvä että varmaan joudun ottamaan opintolainaa, koska uskon että rakkauteni majaani kohtaan säilyy aika kauan.

Nyt kun sais tän koulun vielä aluilleen niin kyllä lähtee! Tuota mikrobilsaa kun jaksais lukea................
Näillä tässä tosiaan mennään nyt etipäin.
Elämä alkaa taas hymyillä. Eipä siinä kai muu auta kun hymyillä takas:)

Muutoksesta muuttoon

Tässä sitä nyt ollaan muuttolaatikoiden keskellä. TAAS. Kaikki ei siis menny ihan niin kuin piti, mutta koitellaan tässä silti etiäpäin puurtaa.

Koko päivän oon hypänny ympäri maailmaa hoitaen asioita asunnosta Kela-juttuihin. Tuntuu että lisää kaatuu vaan niskaan koko ajan. Mutta hei, eikö se sanonta mene just niin että pohjalta pääsee vaan ylöspäin!;) Sitä siis odotellessa.

Onhan tässä vaikka mitä mukavaakin ollu, tottakai! Koulu on toooosi kiva, tykkään tykkään tykkään! Meidän luokka on aivan mahtava, mistä tollanen upea ryhmähenki edes tulee? Opiskelut nyt ei vielä oo niin kunnolla alkanu, mutta vaikuttaa ihan mielenkiintosilta kuitenkin. Pientä stressiä ja jännitystä on vähän ilmassa, että miten noista kaikista selviää.

Keltaset haalarit on hankittu, kastajaiset vietetty ja kenkä kadotettu. Siinä kai tiivistelmä tuosta hauskanpidosta täällä Turun maalla?

Teatteriinkin olen hakeutunu. Teatterin kuoroon, jonka nimi on ”Päätön dekaani” (en kyllä tajua miten pääsin sinne tällä lauluäänellä...) ja improryhmään joka harjottelee kerran viikossa.

Ajattelin myös alottaa elämäntaparemontin. Urheilua, säännöllistä ruokailua ja riittävää lepoa. Lisäksi aion alkaa ahkeraksi opiskelijaksi^^ No joo tosta en mee ihan satatakuuseen.

Ei kai tässä muuta! Yritän päivittää tänne mahdollisimman useasti näitä kirjotuksia, mutta alkuhässäkän takia se on vaan ollu mahdotonta. Joten siis, tsemppiä muille ja itselleni, ensi viikko on uusi viikko!

P.s. Pakko lainata Epun biisiä ”Näinhän täällä käy”:

" Ja älä siitä huoli, näinhän täällä käy. Aurinkokin paistaa vaikkei sitä näy. Tuuli ajan mittaan pilvet valjastaa. Ikuisuuteen karkaavat tähdet paljastaa."

Se on ny sit ohi

Listoja ja luokittelua rakastavana ihmisenä ja kesän päättymisen kunniaksi päätin tehdä luettelon siitä, mitä olen ja mitä en ole tehnyt tänä helteisenä kesänä:D

Tänä kesänä TOP 10 olen...


1. ...viettänyt aikaa rakkaiden ihmisten kanssa

2. ...leiponut ja tehnyt hyvää ruokaa:) Leipomisiin kuuluu mm.marjapiirakka, kakku, erilaiset muffinssit. Ruuista voisin mainita erinoimaisen kanapastan, jonka reseptin löysin täältä http://kaisan-blogi.blogspot.com/search/label/Kanaruoat nimellä jääkaapin tyhjennysvuoka ja itse tehyt lihapullat. Sinänsä oon ihan tyytyväinen tuotoksiin, koska en oo kovin hyvä leipoja. Oon jopa joskus onnistunut keittämään perunoita ilman vettä...



3. ... lihonut ”pari” kiloa. Mutta hei, eikö kaikki kesällä;)

4. ...en aina ole käyttänyt rahaa järkevästi. Tarviiko ees selitellä?

5. ...ollut ötököiden syömänä, yeij!

6 ... laulanut Bon Jovia karaokessa ” It`s my liiiiiiiiiiiiifeeeeeeeeee...”






7. ... meinas ihan unohtua, tietenkin POIMINU MARJOJA!

8. ... polttanut pehmolelunallen^^

9 ... haaveillut ulkomaanmatkasta koska Suomen kesä oli liian kuuma



10. ... ja mikä parasta: Pitänyt hauskaa syrämen pohjasta!^^

Ensi kesää siis odotellessa! Kyllä se vielä takas tulee...
Milla

Laatikosta löydettyä

Aamu alkokin tänään mukavasti pakkaamisella. Miten näin pienes kämpäs voi olla tällanen määrä roinaa? Tämän päivän projektiks otin varaston tyhjentämisen. Rehasin kaikki kamat kämppään ja aloin lajitella... Vähitellen homma muuttui ihan mielenkiintoseks, sillä laatikosta rupeskin löytymään kaikkea hauskaa jota oon vuosien mittaan säilyttäny:)

Oli kyllä pakko hörähtää kun käteen osui yläasteaikanen päiväkirja. Pakkohan sitä oli ruveta selailemaan! Jo kannen takaosa herätti mussa jonkinmoista hilpeyttä. Varsinkin ”14-WEE, lukeminen kielletty!” ja ”ei mee hyvin mullakaan” sai hymyn huulille. Selasin pikasesti takakanteen ja siellä oli painettu teksti ” Tiedän paikan kamalan, koulun penkin matalan. Siellä istun tunnin, kaks, tulen yhä hullummaks”. ??:):):)???

Päiväkirjan puoliväli herätti mielenkiintoni, sillä olin kirjottanu isoilla ja näkyvillä kirjaimilla seuraavanlaista: ” Siis V*tutta niin! Haistakoot kaikki p***a! jne...” Seuraavalla sivulla merkintä: ”Sorry kun tuli eilen vähän raivottua”.

Mutta hauskimpia on nää ihastusmerkinnät: ”Jee mä nään sen huomenna! Ainoa syy mix meen kouluun on se että nään se yhen ihanan!! Se on niiiiiiin söpö!”

Noita lukiessa tajuaa (ONNEKSI!) sen miten onkaan kasvanu tässä vuosien mittaan. Aika menee niin nopeasti. Melkeen jopa voin muistaa kun kirjotin tota päiväkirjaa!

Mutta tulipa tota tavaraa heitettyä poiskin. Heitin menemään kaikki kokeet ja tehtäväpaperit jotka olin säilyttäny ilman mitää järkevää syytä. Roskiin meni myös muutama rikkinäinen vaate ja kenkä. Hauskimpia löydöksiä oli varmaan päiväkirjat, ystäväkirjat, vanhat yläasteaikaset rintsikat (jotka OLI aika kuluneet!), kiitoskortti vanhalle vaihtarikaverille jonka osotetta en tiiä ja jota en enää nää, kortit, kirjeet, Soneran vaaleanpunanen työpaita ja valokuvat!

Kamat siis tuolta varaston puolelta alkaa olla kasassa ja nyt ajattelin palkita itseni ruualla tuossa viereisessä opiskelijaravontolassa. Suosittelen, että tylsänä päivänä kannattaa oikeasti mennä ihan huvikseen penkomaan varastoon vanhoja tavaroita. Sieltä voi löytyä vanhoja aarteita jotka on jo unohtunu ja saa muistamaan, kuinka tärkeitä jotkut asiat on ja on ollu:)

Aarrekasta päivää!

P.S. Pakko vielä tosta päiväkirjasta! Olin tehny yhelle sivulle gallupin itelleni, jossa olin kysyny, kenet henkilön haluaisin tavata. Olin vastannu siihen ” Pikku G:n koska se on niiiii magee tyyppi!”

REPS.

Eka merkintä, jee!

Sainpa tänä mainiona syyspäivänä idean alkaa kirjottamaan ihka ikiomaa blogia. Tässä töiden ja muun hulivilinän lomassa ei oo ollu oikeen inspiä kirjottaa... Mutta katsotahan miten se tästä lähtee käyntiin!

Halu kirjottamiseen on aina ollut siis kova, mutta ei oikeen ole ollut mitään aihetta kirjottaa. Ajattelin siis kirjotella pääasiassa opiskeluistani sairaanhoitajana (alkaa siis IIIIIIK kahden viikon päästä) mutta sen lomassa kaikesta muustakin kukkaruukkujen ja ralliautojen väliltä.

Kirjottelen blogitekstiäni tällä hetkellä kotikonnuiltani kaukana poissa kaupungin surinasta ja pakokaasuista. Kyllä se on aina yhtä mukavaa tulla käymään ”maalla”, täällä sielu ja ruumis lepää!

Tosiaan jospa sitä siirryttäisiin tähän ”viralliseen” aiheeseen eli opiskeluun ja sen aloittamiseen uudella paikkakunnalla. Asunto on hankittu (tosin sen etäisyys koulusta on huikeat 5 km...) ja kaikki asiat muuttoineen ja tukihakemuksineen näyttää olevan hanskassa. Seuraavat kaksi viikkoa tulee olemaan hitaasti meneviä, mutta ehkäpä jollain tavalla myös haikeita. Tänne kuitenkin jäävät perhe ja muutama ystävä ja jo tutuksi käynyt kaupunki. Asuntokin on ollut aivan loistava. Mutta miten se sanonta nyt menikään: Kun ovi sulkeutuu takana, avautuu toinen edessäpäin...? Kaikenkaikkiaan odotan innolla uusia opiskeluja ja eritoten uusia ihmisiä ja jännittäviä kokemuksia. Niitä tuskin tulee puuttumaan tulevassa ammatissa!

Monelle, kuten myös itselle on herännyt monta kertaa kysymys, miksi haluan juuri tälle alalle. Työhän on kuitenkin raskasta sekä henkisesti ja fyysisesti ja ja ja... Mutta niin palkitsevaa! Vaikka olenkin halunnut kauan opettajaksi, uskon työkokemusteni perusteella tämän alan olevan oikea minulle. Sen todistivat myös täydet pisteet valintakokeesta. En ainakaan vielä ole katunut valintaa ja tuskin niin tulen tekemäänkään. Halu alalle kumpuaa sisältä, ja motivaatiot ovat henkilökohtaisia joten ne saavatkin pysyä ainakin vielä salaisuutena:)

...Mutta joo! Vihreä lappunen koulusta kuitenkin suositteli kertaamaan matikkaa ja englantia, koska syksyllä on edessä jonkinmoiset lähtötasotestit. Molemmat aineet ovat olleet aina heikkoja minulla sekä lukiossa että yläasteella, eli kertailu pitäis olla jo kovassa vauhdissa...NOT.

Pohdinpa tässä hetken syvällisiä ja tein listan kyseisen ammatin hyvistä ja huonoista puolista. Ihan mielenkiintoista, sillä opiskelun loppuessa aion katsoa kuinka paljon lista on muuttunut;)

Tässäpä siis muutamia hyviä puolia:

• Mielenkiintoista (työssä ja opiskelussa)

• Työkokemusta alalta, auttaa opiskelussa ja työelämässä mm.sopeutumaan

• Saa tavata paljon uusia ihmisä

• Saa konkreettisesti auttaa

• Kasvattaa ihmisenä

• Saa tuntea tekevänsä jotain hyvää

• Vastuullista

• Saa opiskella periaatteessa niin paljon ja pitkälle kuin jaksaa

Ettäs näin. Saa nähdä miten käy. Toivon sydämeni pohjasta, että ala on minulle SE oikea!

Siinä ne viralliset lörpöttelyt taisi ollakin. Sainpahan samalla purettua luovan kirjoittamisen halua ja sain blogin aikaiseksi. Nimi on vielä hakusessa mutta enköhän tuossa keksi jonkun väliaikaisen...

Tässä linkki toiseen runoblogiini, jota en koskaan päivitä (><): http://hiljaiset.vuodatus.net/blog/category/Sydämen+oma+tahto

Kiitos siis jos jaksoit lukea tänne asti ja tervetuloa lukemaan päivittäisiä jaarittelujani!

Syrämellä: Milla