Sainpa tänä mainiona syyspäivänä idean alkaa kirjottamaan ihka ikiomaa blogia. Tässä töiden ja muun hulivilinän lomassa ei oo ollu oikeen inspiä kirjottaa... Mutta katsotahan miten se tästä lähtee käyntiin!
Halu kirjottamiseen on aina ollut siis kova, mutta ei oikeen ole ollut mitään aihetta kirjottaa. Ajattelin siis kirjotella pääasiassa opiskeluistani sairaanhoitajana (alkaa siis IIIIIIK kahden viikon päästä) mutta sen lomassa kaikesta muustakin kukkaruukkujen ja ralliautojen väliltä.
Kirjottelen blogitekstiäni tällä hetkellä kotikonnuiltani kaukana poissa kaupungin surinasta ja pakokaasuista. Kyllä se on aina yhtä mukavaa tulla käymään ”maalla”, täällä sielu ja ruumis lepää!
Tosiaan jospa sitä siirryttäisiin tähän ”viralliseen” aiheeseen eli opiskeluun ja sen aloittamiseen uudella paikkakunnalla. Asunto on hankittu (tosin sen etäisyys koulusta on huikeat 5 km...) ja kaikki asiat muuttoineen ja tukihakemuksineen näyttää olevan hanskassa. Seuraavat kaksi viikkoa tulee olemaan hitaasti meneviä, mutta ehkäpä jollain tavalla myös haikeita. Tänne kuitenkin jäävät perhe ja muutama ystävä ja jo tutuksi käynyt kaupunki. Asuntokin on ollut aivan loistava. Mutta miten se sanonta nyt menikään: Kun ovi sulkeutuu takana, avautuu toinen edessäpäin...? Kaikenkaikkiaan odotan innolla uusia opiskeluja ja eritoten uusia ihmisiä ja jännittäviä kokemuksia. Niitä tuskin tulee puuttumaan tulevassa ammatissa!
Monelle, kuten myös itselle on herännyt monta kertaa kysymys, miksi haluan juuri tälle alalle. Työhän on kuitenkin raskasta sekä henkisesti ja fyysisesti ja ja ja... Mutta niin palkitsevaa! Vaikka olenkin halunnut kauan opettajaksi, uskon työkokemusteni perusteella tämän alan olevan oikea minulle. Sen todistivat myös täydet pisteet valintakokeesta. En ainakaan vielä ole katunut valintaa ja tuskin niin tulen tekemäänkään. Halu alalle kumpuaa sisältä, ja motivaatiot ovat henkilökohtaisia joten ne saavatkin pysyä ainakin vielä salaisuutena:)
...Mutta joo! Vihreä lappunen koulusta kuitenkin suositteli kertaamaan matikkaa ja englantia, koska syksyllä on edessä jonkinmoiset lähtötasotestit. Molemmat aineet ovat olleet aina heikkoja minulla sekä lukiossa että yläasteella, eli kertailu pitäis olla jo kovassa vauhdissa...NOT.
Pohdinpa tässä hetken syvällisiä ja tein listan kyseisen ammatin hyvistä ja huonoista puolista. Ihan mielenkiintoista, sillä opiskelun loppuessa aion katsoa kuinka paljon lista on muuttunut;)
Tässäpä siis muutamia hyviä puolia:
Mielenkiintoista (työssä ja opiskelussa)
Työkokemusta alalta, auttaa opiskelussa ja työelämässä mm.sopeutumaan
Saa tavata paljon uusia ihmisä
Saa konkreettisesti auttaa
Kasvattaa ihmisenä
Saa tuntea tekevänsä jotain hyvää
Vastuullista
Saa opiskella periaatteessa niin paljon ja pitkälle kuin jaksaa
Ettäs näin. Saa nähdä miten käy. Toivon sydämeni pohjasta, että ala on minulle SE oikea!
Siinä ne viralliset lörpöttelyt taisi ollakin. Sainpahan samalla purettua luovan kirjoittamisen halua ja sain blogin aikaiseksi. Nimi on vielä hakusessa mutta enköhän tuossa keksi jonkun väliaikaisen...
Tässä linkki toiseen runoblogiini, jota en koskaan päivitä (><): http://hiljaiset.vuodatus.net/blog/category/Sydämen+oma+tahto
Kiitos siis jos jaksoit lukea tänne asti ja tervetuloa lukemaan päivittäisiä jaarittelujani!
Syrämellä: Milla
